LC – Evijärvi ulkoilutti vanhuksia
2019
Lions Club hankki hissillisen linja-auton . Näin voitiin toteuttaa aivan uusi aktiviteetti vanhusten hyväksi. Presidentti Sakari Mikkola oli saanut virikkeen tapahtumaan Teerijärveltä. Kauden viimeisessä kokouksessa toimenpide hyväksyttiin toteutettavaksi.
Tiistaina juhannusviikolla asia oli edennyt toteutettavaksi. Ennen puoltapäivää kokoonnuimme Antinrinteeseen. Henkilökunta oli puolestaan hoitanut listan lähtijöistä. Muutamat vielä empivät lähtöään. Mukaan saatiin kuitenkin parikymmentä lähtijää. Lisäksi oli henkilökuntaa mukana useita henkilöitä Seija Lammin johdolla. Clubin jäseniä oli myös avustajina ja oppaina. Leideistä oli mukana Anna-Liisa. Lastaus vei aikaa, koska hissin käyttöön piti ensin tottua. Sakari oli itse ylhäällä vastaanottamassa pyörätuoli- turistit. Hän toimi varmanpäälle ja lukitsi turvalukon hissin tultua ylös. Niin tunnelma nousi heti alkuunsa, kun hissiä ei saatu alas hakemaan seuraavaa lähtijää. Joku lähtijöistä kuitenkin huomasi asian, turvalukko pois päältä ja niin hissi toimi taasen moitteettomasti. Lastaus sujuikin nyt jouhevasti. Noin puolet lähtijöistä toki tuli itse autoon, ehkä hieman avustettuna. Lähtijät sijoitettiin niin, että he olivat sille puolen autoa kuin heidän kotinsa sijaitsi. Näin päästiin matkaan. Kävimme ensin Haapajärven kylässä ns. Esan risteyksessä. Siinä oli hyvä kääntymispaikka. Siitä ajoimme kirkonkylään ja kirkonmäen kautta kohti Lahdenkylää. Puustellissa joku pyysi juomista. Eihän sitä ensikertalaiset olleet oivaltaneet varata. Niinpä presidentin määräyksestä Vattuahon kautta takaisin Viskariin juomista ostamaan. Nyt muutimmekin suunnitelmaa siten, että ajoimme Jokelankylään, Kirsilän sillasta Kupilaan ja edelleen Ormiskankaan tietä Särkijärvenkylään. Matka jatkui tästä Inaan. Susitiehaarassa Lauri Tähtinen sai mikin, koska hänelle tämä väli oli kaikkein parhaiten hallussa. Inasta jatkettiin Lahdenkylään. Peltoniemen paikkeilla Jouko Rytkönen otti opastuksen haltuunsa, koska alue oli hänelle ominta . Joensuusta ajoimme Sydänmaantien kautta Hevosaholle ja edelleen Vasikka-aholle.
Tästä matka jatkui takaisin kotiin ja jopa jokseenkin aikataulussa. Matka kesti runsaat 2 tuntia. Kotiin oli kiire siksikin, että Lions Club tarjosi kakkukahvit retken jälkeen niin retkeläisille kuin myös kaikille muillekin talon asukkaille.
Matkasta on todettava, että tunnelma oli kerrassaan hyvä . Aito turistimatka ja tunnelma oli sen mukainen. Henkilökunta mukana oli erittäin tarpeellinen. Presidenttiä lukuunottamatta me muut olimme vanhusten käsittelyssä jopa avuttomia. Erikoisesti huomio kiintyi kahteen nuoreen miespuoliseen hoitajaan. Hissihommassa he olivat kuin kotonaan, tehokkaita ja nopeita. Hoivaamispuolellakin he tiesivät mitä- ja miten pitää toimia.
Kiitos henkilökunnalle retken onnistumisesta. Clubilaiset saivat hyvää opetusta tulevasta ajasta, ajasta jota kohti me kaikki etenemme. Kiitos kuuluu myös itse retken kohteille, vanhuksille. He ottivat tarjotun vaihtelun arkeen mielihyvin ja innolla vastaan.
On todennäköistä, että jatkossakin tulemme retkeilemään nyt harjoitellulla tavalla.
Martti Joensuu